sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Ei varattavissa pentuja

Niinhän tässä kävi, että SleepWalker valitsi Marian omakseen ja lähtee asustelemaan aikanaan Turkuun. Hyvin ovat sosiaalisia koko Sandran perhe, sillä kaikkea piti tutkia ja hieman maistaa. Leikkiä olisivat jaksaneet vaikka kuinka paljon, mutta rajansa kaikella. Menivät kyllä heti päikkäreille, kun vieraat lähtivät. Siinä tuli hyvin huomattua kuinka vaikeaa on ottaa pennuista kuvia tai siis muita kuin missä näkyy vain pieni osa pentua.

Diivan nisät ne edelleen helottavat punaisina eli nyt voin jo uskoa, että pentuja on tulossa tammi-helmikuun vaihteessa.

Kirjoitettuani joulukortteja en sitten laittanut ylös kenelle eli pahoitteluni jos joku on jäänyt ilman ja mahdollinen toinen tervehdys tulee sähköisesti.

torstai 18. joulukuuta 2008

Olla vai ei?

Diivan nisät ainakin loistavat punaisina. Noh... eihän astumisesta ole kuin n. 3 viikkoa ja eikös sitä sanota, että odottaminen lisää kärsivällisyyttä.

Olen yrittänyt laittaa Rokki-pojan muistoissa sivulle, mutta siitä ei tule mitään. Aivan mahdottoman vaikea tehtävä. Ei auta muu kuin antaa ajan hieman kulua ja yrittää uusiksi.

En ymmärrä mikä tuohon Kiselleen on mennyt!! Saa meinaan sellaisia spurttikohtauksia, että huh huh. Ei tule vieläkään Dumbon kanssa toimeen, mutta osaa puolustaa itseään. Oikea pirttihirmu.

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Tiineitä kissoja


Salen toisen pentueen tuleva emo "Sissi" esittelee vatsaansa. Laskettu aika on vuodenvaihteessa.

Sakun mahdollisen toisen pentueen emo on myös hyvin tiineen oloinen pyöristyvän vatsansa kanssa. Se olikin rakkautta ensi silmäyksellä ja tositoimintaa. Diivan kohdallahan en kuullut tai nähnyt muuta kuin Diivan Sakun päällä!!! Katsellaan ja peukut pystyssä odotellaan tuloksia.

Käykääs lukemassa Karibia-blogia. Ihan itku tuli, mutta onneksi nyt kaikki on hyvin.

tiistai 16. joulukuuta 2008

Voittajanäyttely takana

Huh!! Selvittiinhän siitäkin. Oli kyllä aika erilainen totuttuun. Sale valmistui championiksi, Sulo oli TP ja Saku sai ensimmäisen sertinsä avoimessa luokassa. Olen ihan tyytyväinen tuloksiin ja Sakun korvien kynnenjäljistä (Diivan tekemät) olin kyllä hieman huolissani, sillä onhan näyttely kauneuskilpailu ja Saku ei ollut oikein näyttelykunnossa.

Sulo ehti kuin ehtikin merkata hotellihuonetta hieman, ennen kuin laitoin pojat kylppäriin. Ihan mukava hotelli, mutta olisin kyllä halunnut Sakun ja Sulon viereeni, mutta minkäs teet jos ei osata käyttäytyä.

Näyttelyssä oli aivan mahtavaa käsitellä useita kissoja ja osa kissoista käyttäytyi aivan eri tavalla kuin omistajansa kanssa. Hienoja kissoja, mutta oli niitäkin joiden olisi pitänyt jäädä kotiin. Noh...tuomarit kyllä olivat valppaina ja sanoivat kyllä tarpeen mukaan mielipiteensä. Hienoa, että asioista sanotaan, vaikka eihän se sitä sano, että omistajat muuttaisivat mitään.

Onko Diiva tiine vai ei?! Siinä vasta kysymys. Ei ole ainakaan kiimoja tullut ja on havaittavissa pienoista pyöristymistä. Nisätkin syttyy ja sammuu eli en niitä vielä uskoisi, mutta ehkä viikon päästä olen viisaampi. Olisi se aika saavutus Sakulta sillä olihan hän alle 10kk astutushetkellä. No aika näyttää.

Olen kallistumassa siihen, että Swing line jää kasvatukseen. Vaikea valinta sillä pojat ovat molemmat siitostasoisia ja todella ihania. No aika näyttää miten tässä käy. Sillä poikani on aivan myyty näille suloisuuksille.

Seuraava näyttely taitaa olla TUROK, koska olen töissä ennen sitä olevien näyttelyiden aikana ja ne ovat sen verran kaukana.

perjantai 12. joulukuuta 2008

Valmiina....

Pojat on pesty, mutta kamat odottaa vielä sitä inspiraatiota. Sulo piti taas aivan valtavan kovaa ääntä, kun joutui pesuun. Saku oli totuttuun tapaan hiljaa ja tyytyi kohtaloonsa katsellen alta kulmien. Nyt pojat kuivattavat itseään ja sitten alkaakin viimeistelyt.

Huominen voi olla todella opettavainen kokemus ja saan pidellä useita kissoja. Silloin tuntee kissan aivan eri tavalla ja huomaa myös mahdolliset virheet. Raskastahan se on, mutta eipä näitä assarikantoisia näyttelyitä monia ole.

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Kissat karibialla

Hanna sieltä jo ilmoitti, että ovat päässeet kissoineen perille Karibian lämpöön. Kissat ovat ihmeissään tutustuneet uuteen asuntoon ja voitte varmaan kuvitella mitä tuumaavat lämmöstä!! Lisää aiheesta voi lukea Karibia-blogista.

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Kohta saan sydänkohtauksen!!

Sain tänään puhelinsoiton Hannalta muistaaksen Lontoosta. Maailmanmatkaajat Eirenen No Panic "Nala", Eirenen Mambo Freak "Mambo" ja Eirenen Finger Snaps "Miro" ovat matkalla isäntäperheen kanssa Karibialle ja kuinka ollakaan siruttanut eläinlääkäri oli unohtanut laittaa viimeisen numeron Nalan rekkariin. Eli aamulla soitan eläinlääkäriin, jonka pitää faksata sinne selvityksen aiheesta. Nyt kissat ovat siellä, jossain airpetsin hoivissa. En enää kuullut mitään, kun sydän hakkasi ylikierroksilla peläten tietysti, että kisut jäävät sinne jonnekin teille tietämättömille. Voi pikkuisia murujani! Niin noh...ei nyt ihan niin pikkuisia enää, mutta murujani kuitenkin.

Toivotaan, että huomenna kaikki järjestyy ja Hanna ja Jani saavat kisut turvallisesti sinne Karibian lämpöön.

Äsken meillä kävi sukulaisia lapsineen ja voi että...Dumbo oli kyllä täydellisesti elementissään. Lapset ja aikuiset olivat todella ihastuneita Dumbon sosiaalisuudesta. Hyvä, etteivät vieneet mukanaan. Olisi pitänyt ottaa kuva, kun Dumbo makasi lasten keskellä nauttien saamastaan huomiosta.

perjantai 5. joulukuuta 2008

Lukemisia

Aamulla töistä tullessani luen turunsanomat, kuten tänäänkin. Nyt tosiaan Sulo päätti, että lukemiset saa riittää ja vaivihkaa tuli puskemaan naamaani ja kaulaani. Hitaasti kääntyi ja asettui makaamaan eteeni lehden päälle. Lue siinä sitten jotain!! Siitä sitten mainitsin Sulolle, joka katsoi minua rakkauden silmin pöristen ja huristen. Näin meillä luetaan aamun lehti!

Pitäisi rakentaa sellainen kiipeilyseinä Sulolle ja Sakulle keittiöön. Mietin vain, että millä saan hyllyt tarpeeksi tukevasti kiinni, että kestävät kollien käytön. Täytyy lisätä aktiviteetin määrää, jotta eivät kyllästy toisiinsa ja kiipeillessä lihakset voimistuvat.

Olen alkanut totuttaa Diivaa tyttärineen Dumboon ja Kiselleen. Dumbo sähisi taas. Kiselle oli kiinnostunut. Diiva meni heti kolleja haistelemaan keittiön oven alta. Razor ajatteli, että tuolla asuu jokin iso ja paha, eikä halunnut tulla tutustumaan. No uusiksi tänään.

Sandran pennut ne kasvaa ja pulskistuu. Jollain tavalla Swing line on ottanut minut omakseen eli voipi olla, että hän jää.

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Lohdutusta

Kiitos kaikille osanotosta. Se on ollut todella lohduttavaa ja auttanut hyväksymään menetyksen. Tässä parikin lohduttavaa olentoa, joita olenkin paijannut oikein urakalla.


Swin line, BAL b 21

SleepWalker, BAL a 21

Molemmat mussukat.