tiistai 13. marraskuuta 2012

Paljon kuvia pennuista

 Aika vaikeaa oli kuvata huiska toisessa ja kamera toisessa kädessä, mutta olen oikein tyytyväinen että näinkin hyvin onnistuivat.
 Vasemmalta oikealle: Kalija, Willy, Billy ja Jungle Freak

 Kalija narisee kuten äitinsä ja isoäitinsä eli Tupla (joka muuten on steriloitu ja muuttanut uuteen kotiin) sekä Arlene, tyypillinen kilppariluonne eli mahtava.
 Vasemmalla on ruskeanaamio Portisere, joka on erittäin sosiaalinen ja ihmisläheinen.




 Pojat ovat kasvaneet jo suuremmiksi kuin sisarensa.
 
 Meillä kukat on amppeleissa, mutta eipä se näytä oikein auttavan. Pennut pääsee verhoja pitkin napsimaan lehden silloin tällöin. Paras leikki on piilosilla olo verhon takana. Valoverhot vain eli läpi näkee, mutta ei sillä ole mitään väliä. Televisio on myös hyvin kummallinen asia ja sitä tuijotetaan nenu kiinni ruudussa yrittäen koskettaa liikkuvia kuvia. Mietinkin, että koska tuo 42 tuumainen telkkari rojahtaa lattialle kissojen leikkiessä. Toivottavasti ei koskaan ja ihan tukevaltahan tuo tuntuu.


 Tämä on luultavasti Willy ja on niin tykästynyt Sihruun (kukapa ei olisi). Tämä on se äänekkäämpi versio.


 Billy tarkkailee hyvin tärkeän näköisenä.
 Kalijan ilme on aivan mahtava. Huiskun jos saisi. Sihrun käpäläkin näkyy takana. Sieltä huiskua ei ainakaan saa kiinni.
 Luulisin, että tämä on Simple Changes. Sisarensa Shake Down on aivan saman näköinen paitsi, että vartalo on aavistuksen tummempi. Taisi olla yläkerrassa mamman kainalossa nukkumassa kuvauksen ajan.
 Tämä onkin ihan kummallinen tapaus. Tulee kaulalle nukkumaan ja yrittää aina vain lähemmäs ja lähemmäs. Kissa puoliksi naaman päällä, karvat suussa onkin hienoa katsella telkkaria.
 Kaikki pennut tykkäävät heitellä pehmoleluja raapimapuun pesästä. Johon laitan ne useita kertoja päivässä takaisin.


 Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on päivittäin, mutta onneksi ei mitään onnettomuuksia ole sattunut.

torstai 18. lokakuuta 2012

Pentuja vapaana

 Arlene, tämä rohkea ja suloinen kilpparityttö etsii kotiaan.
 Nämä punaiset pojat etsivät myös kotiaan. Pojat ovat täysin identtiset kuten kuvista näkyy. Toinen on hieman äänekkäämpi. Muuta eroa ei sitten ole.

 Jungle Freak jää kotiin.
 Kalija etsii vielä omaa kotiaan.
 Sama tyttönen.
Tytöt yhdessä.
Piti tuossa mennä URKin näyttelyynkin, mutta itse flunssaisena en ottanut sitä riskiä, että Mao ei olisi päässyt sisälle. Maitoa tuli vielä niin paljon, että nisät oikein roikkuivat. Saatiin siihen kyllä estävää ainetta, mutta ei se ihan tuohon auttanut. Nyt on jo maidon tulo tyrehtynyt eikä Mao edes päästä pentuja nisille. Sinänsä olisi ollut hyvä saada EX-arvostelu, kun kiimailee läpi pillereiden. Vili on kiinnostunut vain pennuista, mutta raukka joutuu välillä eristykseen, ettei vain vielä mitään tapahdu.
Vapaana ovat myös 2 siamilaistyttöstä ruskea- ja sininaamiot.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Vielä pentuja vapaana

 Maon pennut sekä Vili.
 Oltiin muuten jo rokotuksilla ja perjantaina olisi tehosteen vuoro. Kaikki meni oikein hyvin eikä tullut mitään moitetta "meille" uudesta valmisteesta. Mao sai jäädä kotiin, kun on tuollainen ylisuojeleva "kauhumamma". P.S. Edelleen kantaa pentujaan esim. pois hiekkalaatikolta, rappusia alas (kuuluu vain "muks, muks, kun noin isoa pentua kantelee alas) ja ihan mistä vain muualta.
 Hieman yllättävää, kun ei ainuttakaan raitapöksyä syntynyt tähän pentueeseen. Yleensä niitä on enemmistö.
 Nimet vasemmalta oikealle: Roadrunner (Elvis, varattu), takana Simple Changes (menee sijoituskotiin), edessä Shake Down, Portisere, Diamond Re-Gay.
 Roadrunner vaihtoi kotinimeään ja on luonteeseen ja nimeen sopivammin Elvis. Aivan mahdoton kehräävä, ihmiseen takertuva ikiliikkuja.
 Portisere on vapaana ja samaan tapaan viihtyy sylissä.
 Vili, joka on tammikuussa syntynyt on aivan ihastunut tämän pentueen tyttöihin ja mamman maitobaariin. Tosin Vili on Maon tuleva sulhanen, mutta voihan sitä vähän maistaa ja näyttää mukamas pennuille imemismallia.
Elvis se siinä mietiskelee tulevaa kotiaan.

Tarun pennuista kuvia vasta huomenna, kunhan paristot latautuvat. Muutin Jungle Freakin kuvion klassiseksi tabbyksi. Kuviota ihmeteltiin rokotuksella ja saman siellä muutkin näkivät. Perhoset kyljissä, tosin kilpparikuvio sekoittaa hurjasti. Niin ja rekisterikirjat ovat jo tulleet.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Kuvia molemmista pentueista

 Eirenen Blue Light Slide, OSH a, uros (Mr Big)
 Eirenen Jungle Freak, OSH f/h 25, naaras (Essi) ja Eirenen Kalija, OSH n 23, naaras (Muska)
 Eirenen Arlene, OSH f, naaras (Netta)
 Eirenen Slippin Willy, OSH d (24/25), uros (Willy) ja Eirenen Slidin Billy, OSH d (24/25), uros (Billy)
 Sama kaksikko
 Maon pentueen sukutaulun näkee tästä linkistä http://pawpeds.com/db/?a=p&ids=3:1096044;2:1096045&g=4&p=sia&date=iso&o=ajgrep
Eirenen Diamond Re-Gay, SIA a var, uros (Ray)

 Eirenen Simple Changes, SIA a var, naaras (Leila)
 Eirenen Shake Down, SIA a var, naaras (Hani)
 Eirenen Portisere, SIA n, naaras (Mona)
 Sama tyttönen
 Eirenen Roadrunner, SIA a var (Bruno)
 Bruno
 Nämä tunnistaakin aiemmista kuvista

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Sadetta ja aina vain sadetta

 No onneksi tätä tekemistä riittää sisälläkin. Tässä toinen punaisista uroksista. Muuten ovat aivan samankaltaiset, paitsi toisella on leveämpi otsakuvio. Odotan, että toinenkin herää niin saan otettua kuvia lisää.
 Kilppari ticked tabby tytteli joutui raa'asti vedetyksi pois emon maitobaarista. Laitoin kyllä heti kuvasession jälkeen takaisin. Hyvin jännä väritys tällä yksilöllä.
 Kilppari tyttönen söpöstelee Tupla mummun vieressä. Kilppareille tyypillinen luonne!! Hyvin rohkea ja haluaa syliin.
 Tämä uniltaan herätetty tyttönen ei sitten ole kilppari vaan ihan ruskeatiikeri tai täplikäs. Yleensä vanhetessa tiikeriraidoitus katkeilee ja ilmiasu muuttuukin täplikkääksi. Katsotaan nyt miten tämän raitapöksyn käy.
Sininen poitsu ja emo takana. Porukan suurin ollut alusta asti.

Vielä ei ole havaittavissa mitään virheitä pennuissa. Hyvin kasvavat ja opetellaan syömään itse sekä käymään vessassa. Eli pyykkiä riittää. Maon pennut voivat myös hyvin. Kuvia otan kunhan tunnistan kaikki. Niin tai sitten voisin ottaa ryhmäkuvan. Hyvin sinivoittoista sakkia. Vain yksi tyttö näyttäisi olevan ruskea tai suklaa. Hyvin vaalea ruskeaksi eikä raidoitusta ole juurikaan havaittavissa, mutta ehtiihän niitä tulemaan. Pentujen merkinnät häipyy samantien enkä halua mitään kaulaan laitettavaa systeemiä. Ylisuojeleva emo haittaa myös, mutta nyt kun pennut vaeltavat ympäri olohuonetta ei se emokaan jokaisen perään ehdi. Välillä yrittää, mutta luovuttaa kun jätän pennut rauhaan. Imuroitaessa siirtää pennut sohvan alle. Tässä on se huvittava ja tavallaan huono puoli, että sohva on niin matala, että Mao juuri ja juuri pääsee sinne sivuttain. Kuvitelkaa minkälaista riepotusta pentu siinä saa ja hyvässä lykyssä pentu kävelee heti pois sieltä.

Nimiä olen kuumeisesti miettinyt ja suurin piirtein valinnut kaikki. Kenelle mikäkin kuuluu on vielä arvoitus. Pian nekin pitäisi päättää. Työnimetkin pitäisi päättää, mutta haluaisin ensin hieman tutustua luonteisiin tai sitten vääntää jotain virallisista nimistä. Maon pentujen isähän on jo muuttanut uuteen kotiin. Hyvän kodin löysikin. Tepikin on muuttanut aikoja sitten veljensä luo Lappeenrannan läheisyyteen. Näistä pennuista kasvatukseen jää tyttö per pentue. Alustavasti tiedän jo ketkä, jos vain pysyvät virheettöminä.

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Pentuja...pentuja

Taru aloitti synnytyksen ensin pyöräyttämällä 5 itämaista. Punaisen ja sinisen pojan sekä kolme kilpparityttöä, joista pari on kuviollisia. Sitten päätti Mao aloittaa synnytyksen ja rajujen supistusten jälkeen saldoksi tuli 5 simskua, 3 tyttöä ja 2 poikaa. No siinä välissä Taru oli pyöräyttänyt punaisen pojan. Poika oli jo putsattu ja minun tehtäväksi jäi istukan synnytys.

Tarun katraan syntymäpainot olivat 86g-107g. Maon pentujen painot olivat 83g-108g. Tässä vielä puoli kolmen aikaan yöllä seurailen tilanteita ja ruokin emoja. Hyvällä halulla molemmat syövätkin.

Sihru oli suureksi avuksi Maon pentujen synnytyksessä ja putsauksessa. Välillä piti ottaa väkisin pois, kun en nähnyt mitä oikein teki. Istukat olisi mielellään syönyt, jos olisi ehtinyt. Emon putsauksessa oli aivan mahdottoman huolellinen.

Täytyy sanoa, että Tarun synnytys näytti varsin helpolta ja pennut lähes tulkoon putkahti ulos, eikä siinä tarvinnut juurikaan ponnisteluja. Mao joutui tekemään hieman enemmän töitä, mutta onneksi supistukset olivat hyvät ja kaikki tuli omin avuin ulos.