Niin jonkun pitäisi sellainen kehittää. Diivan nisät punoittaa ehkä enemmän, mutta en luota vielä niihin. Ei ole kiimaa tullut eli luottavaisin mielin olen. Jos tästä yhdistelmästä tulee pentuja niin ne ovat varsinaisia käärmekissoja, kun vanhemmat käyttävät häntäänsä täsmälleen samalla tavalla. Aina se kiertyy jalan ympärille ja nikama nikamalta liikuttavat puolelta toiselle. Hyvin on erillaisia hännän käyttäjiä täälläkin, mutta näiden kahden on kerrassaan ihmeellistä.
Kiselle on ehkä hieman laihtunut, kun on tuota tilaa enemmän ja saa rappusia ravata edes takaisin. Nyt hän on jo hyväksynyt Sakun. Aluksi sähisi ja pärisi ja Saku raukka ihmetteli, että: "kuka häijy akka täällä oikein asustaa". Mukavasti Kisellen hännässä on taas pitkät ja tuuheat karvat. Niinkuin oli ennen pentuja.
Sulo se jaksaa ulvoa ja varsinkin öiseen aikaan. Aina ennen töihin lähtöäni Sulo tulee eteeni katsoen niin palavan rakastavasti, että eipä siinä pienet joikut haittaa. Sunnuntaina osallistutaan Pirokin näyttelyyn. Lauantaina tulen vain katsojaksi tai assariksi, kun Turok on järjestänyt kyydin ja työni sallii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti