Diivan synnytys alkoi odotettua aiemmin ja jos tarkkoja ollaan niin 65 päivän kohdalla. Astumisestahan en ollut varma tuon päivän kohdalla vaan muutama päivä sen jälkeen.
Supistukset tulivat harvakseltaan ja aika pieniä suurin osa. Mitään vaaran merkkejä ei kuitenkaan ollut, joten otin asian rauhallisesti.
Ensimmäinen poitsu syntyi hieman kolmen jälkeen ja toinen ennen kahdeksaa. Kolmas oli myös tulollaan kymmenen aikoihin ja silloin huomasinkin tämän pennun olevan takajalat edellä ja supistukset loppuivat lähes kokonaan.
Mentiin sitten eläinlääkäriin, joka veti kuolleen pennun ulos ja tutki, ettei muita pentuja ollut enää odotettavissa. Istukka oli kuulemma irronnut ennen aikojaan, joka aiheutti kuoleman. Raukka pieni enkelipentu.
Sandra oli huoltojoukoissa ja hyvin utelias pennuista. Pesässä oli hieman jopa tungosta Sandran kävellessä edes takaisin ja bumerangina uudestaan jos olin ottanut pois. Diiva ei juurikaan paheksunut asiaa vaan oli tyytyväinen, ettei itse tarvinnut ryhtyä pesupuuhiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti