Yöllä kävelin töissä pimeässä ja kuulin vain läts...läts...läts... Mietin, että mistä tuollainen ääni oikein tulee, enkä yhdistänyt ääntä mihinkään. Taas kuului läts...läts...läts...kunnes juuri ja juuri pystyin väistämään maassa kulkevaa sammakkoa. Sammakko oli onnekas, ettei päätynyt jalkani alle ja taas kuului läts...läts...läts.
Annin kanssa ollaan puhuttu, ettei sitten enempää pentuja kuin 4. Sen verran monta pentuetta on suunnitteilla, että jos sitten kappalemäärä olisi pienempi.
Diivan pennut ottavat kovin kontaktia minuun ja tulevat nuuhkimaan ja halimaan. Diiva tietysti mäkättää, ettei liian kauas, mutta ei ne oikein halua enää totella.
Pitäisi pestä Saku, kun poju on niin rasvainen. Lähetin eilen DNA-testin Australiaan niin selviää onko Saku todella suklaa vai ruskeanaamio. Ei sillä minulle ole väliä, mutta saataisiin selville se ennen aikuisikää.
Viikonlopun näyttelystä en suurta menestystä odota. Johtuen tuomareista, sillä olen vain huomannut, etteivät pidä kissoistani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti