Pojat on pesty, mutta kamat odottaa vielä sitä inspiraatiota. Sulo piti taas aivan valtavan kovaa ääntä, kun joutui pesuun. Saku oli totuttuun tapaan hiljaa ja tyytyi kohtaloonsa katsellen alta kulmien. Nyt pojat kuivattavat itseään ja sitten alkaakin viimeistelyt.
Huominen voi olla todella opettavainen kokemus ja saan pidellä useita kissoja. Silloin tuntee kissan aivan eri tavalla ja huomaa myös mahdolliset virheet. Raskastahan se on, mutta eipä näitä assarikantoisia näyttelyitä monia ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti