Jossain kohtaa luonto ns. hoitaa tehtävänsä tai miten sitten onkaan.
Jostain syystä tämä ei juuriaan pidä paikkansa sillä tiedän moniakin ns. perinnöllisesti sairaita yksilöitä jota ovat saaneet hienoja jälkeläisiä ja vielä nuorella iällä.
Eli kyse täytyy olla jostain muusta! Eli aina se mahtavin siitosuros joka saa aikaiseksi heti nuorella iällä pentuja ei ole se paras vaihtoehto.
Tietysti olisi ihanteellista odottaa kollin varttumista mutta ainakaan tässä rodussa se ei ole useinkaan mahdollista. Ulkomaillahan käytetään kolleille ulkotarhoja joka täällä suomessa ei olisi mahdollista. Hajuhaittojen ehkäisyyn sisätiloissa.
2 kommenttia:
En ehkä näe asiaa ihan samalla tavalla. Kyllähän sairaskin yksilö yleensä pystyy lisääntymään kaikesta huolimatta.
Ajoin siis lähinnä sitä taka, että esim. meistä ihmisistäkin löytyy yksilöitä jotka eivät ole niin hedelmällisiä kuin toiset. Syitä on useita ja niitä on tutkittu vuosikaudet.
Ihmisten lisääntyminen on viety älyttömän pitkälle kaikkine keinohedelmöityksineen ja hoitoineen. Itse en ainakaan toivoisi että lemmikkielänten kasvatuksessa mennään ihan niin pitkälle.
Minä olen ollut erittäin iloinen siitä, että kissoilla ei keinohedelmöitystä ole juuri ollut käytössä, toisin kuin koirilla. Ilmeisesti astetta hankalamman hedelmöittymisprosessin takia. Tämä takaa sen, että kolleilla on oltava vietit tallella elävien siittiöiden lisäksi. Hedelmällisyys on populaation elinvoimaisuuden elinehto, ja olisi järkyttävää jos kissoillakin "päästäisiin" siirtymään keinohedelmöityksiin kehittyvän teknologian avulla. Oli hedelmättömyyden syy mikä tahansa.
Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama miten pentueet hedelmöitetään, mutta toivoisin kasvattajien olevan avoimia hedelmöityskeinoista myös pentujen ostajia kohtaan. Koska näin ei kuitenkaan 100-prosenttisesti voi tapahtua, vaan faktoja pimittäviä kasvattajia on aina jokunen ympäri maailmaa, parempi vaihtoehto olisi jos keinohedelmöitystä ei kissoilla koskaan tultaisi käyttämäänkään.
Itse en missään nimessä ostaisi keinohedelmöitettyä (tai muuten astutustilanteessa vahvasti avustettua) pentua kasvatukseen. Ja paljon mieluummin ostaisin - ja ostankin - vähän heikompityyppisten terveiden ja astumiskykyisten kollien pentuja, kuin perinnöllisesti sairaiden, kenties jopa huonosti astuvien kollien, jotka saavat ns. hienoja jälkeläisiä. Itse asiassa minulla ei ko. asetelmassa olisi minkäänlaista valinnanvaikeutta, vaan valinta olisi hyvin selvä.
Täällä on ollut kyllä todella mielenkiintoista tietoa hedelmällisyysongelmista, kiitos jakamisesta! Olen kommentoimatta lueskellut, mutta tähän oli pakko sanoa jotain, kun koen asian tärkeäksi. :)
Lähetä kommentti